Vaikka POJO-objekteja on ollut käytössä aiemminkin, niillä on entistä tärkeämpi tehtävä Java EE 5 -ohjelmiston ohjelmointimetodologiassa. Nyt voidaan POJO-objekteista luotujen bean-yrityskomponenttien ja olioiden avulla luoda EJB-sovelluksia, joissa on pysyvyysominaisuuksia.
Java 2 Enterprise Edition -kehyksen monimutkaisuus on aiemmin vaikeuttanut huomattavasti käyttöönottoa. Java EE 5 -määrityksessä haettiin yksinkertaisempaa kehitystapaa käyttämällä POJO-objekteja suunnittelun perustana. POJO-ohjelmointimallin avulla yksikkötestauksen voi tehdä sovelluspalvelimen ulkopuolella, jolloin ohjelmointi on kokonaisuudessaan entistä sujuvampaa.
Seuraava koodi on esimerkki yksinkertaisesta POJO-objektista. Huomaa, että siinä ei ole viittauksia rajapintoihin. Jotta tätä POJO-objektia voisi käyttää EJB 2.1 -sovelluksen perustana, tarvitaan lisää kehyksen luokkia tukemaan sitä ja itse luokan on toteutettava lisää rajapintoja.
public class Test {
String name;
/**
* Tämä on testiobjektin konstruktori.
**/
public Test(){
name = "Jane";
}
}
EJB 3.0 -bean-komponentin luonti edellyttää komponentin määrittävän huomautuksen lisäystä luokkatasolla. Seuraavassa esimerkissä POJO-objekti muutetaan istunnon tilattomaksi bean-komponentiksi lisäämällä @Stateless-huomautus.
@Stateless
String class Test {
String name;
/**
* Tämä on testiobjektin konstruktori.
**/
public Test () {
name = "jane";
}
}